Viikot vaan vilahtavat

Niin sääli ja surku, yhteinen aikamme pentujen kanssa käy vähiin :`(. Vkonloppuna olisin jo voinut pennut luovuttaa, mutta aikoinani päätin että teen sen vasta pentujen ollessa 9-10viikkoisia ja tuohon passaa pääsiäinen vapaineen vallan mainiosti. Eikä tuo päätös harmita yhtään :), kertaakaan en ole miettinyt että "hakekaan nämä pian pois"! Näiden yksilöllistä kehitystä pieniksi koiriksi on ollut mielenkiintoista seurata ja jokaiseen on syntynyt omanlaisensa yhteys. Kyyneleitäkin olen tämän vuoksi jo vuodattanut, mutta onnekseni pentuset tulevat jäämään näillä näkymin kohtuullisen matkan päähän jolloin tämä yhteys (toivon mukaan) näihin kääpyköihin säilyy.

Vko sitten (12.3.) eläinlääkäri kävi tekemässä pentusille tarkastuksen ja ihastui niiden toimintatarmoon sekä kaikkien vahvaan luonteeseen. Mustan tytön napatyrä ja Violetin hampaat saivat ainoat huomautusmerkinnät. Tieto hampaiden kehityksestä ja hammaspuutoksista on jäänyt kohdallani vaatimattomalle tasolle, minkä vuoksi haluan oppia niistä lisää ja varmistaa sen, että tulen mahdolliselle uudelle omistajille kertomaan faktaa enkä vain mutua. Edellisestä johtuen varasin Violetille tytölle hammashoitoon perehtyneelle klinikalle tarkastus ja arviointiajan (nyt nimittäin oikealle alhaalle on "toinen puuttunut hammas" puhjennut :/ ). Jos kuulen jotain, mikä vähääkään askarruttaa, tulen jättämään neidon kotiin ja steriloittaa sen heti kun se on ajankohtaista. Tämä syystä, että liian usein tulee törmänneeksi turhiin kasvattaja-omistajariitoihin ko.asian tiimoilta tiedonpuutteen tai sen käsittelemisen ongelman vuoksi :/ ... tuohon en itseäni halua saattaa! Tämänkaltaisten asioiden vuoksi olen myös ennen pennunostopäätöstä laittanut tiedustelijoille "kirjeitä", missä peräänkuulutan myös tulevan omistajan velvollisuutta ottaa asioista selvää ja täten sitoutumaan päätökseensä! Laumahan täällä kasvaisi (taas) ja pursuaa kohti yli äyräiden, mutta en halua pienen koiranalun joutua "turhien" selkkausten välikappaleeksi! Tämän vuodatuksen lopuksi kuitenkin niihin positiivisiin huomioihin pentusista; pojilla on molemmilla kivekset laskeutuneet eikä niitä tarvinnut suureennuslasilla etsiä :), muutenkin pennut saivat ell:n ihailua osakseen ihan aidosti, pennut ovat kasvaneet ja kehittyneet ilman, että minun olisi tarvinnut niitä vahtia tai jotain erityisesti avittaa jossain ... nämä ovat elinvoimaisia!

Mennyt viikko on ollut fyysinen l. pennut ovat koetelleet kehoaan päivittäin sisäpuuhien lisäksi pihalla niin lumella kuin jäällä, tutkineet rännikaivoja missä ollut hyistä vettä jne. .On kannettu ja retuutettu lehtokurppaa kuin fasaania, muutama seisoskellut siivelle, nautittu raakoja luita ja otettu käytösoppia lauman vanhemmilta. Vieraita ihmisiä on tavattu, autoiltu ja suihkuteltu sekä jätetty ensimmäiset muistot saunanpäätyyn ;). Täällä on eletty aktiivista pikkukoiran, väitän että onnellista, elämää!

Ensimmäiset valinnat pentusten uusista kodeistakin on selvinny. Pinkki tyttö (ZV Vanilla) pääsee kahden veteraanikoiran (vizsla ja suomen ajokoira) "iloksi" Hyvinkäälle isännän uudeksi jahtineidoksi, Ruskea pikkupoika (ZV Valentino) matkaa Vantaalle perheen ensimmäiseksi koiraksi ja isännän ensimmäiseksi metsästyskaiffariksi, Vihreä tyttö (ZV Velvet) tulee naatiskelemaan elostaan Laajasalossa (ja kuka vielä tietää missä päin maailmaa ;)) nuorenparin ensimmäisenä yhteisenä koirana. Jäljelläolevien suhteen ollaan vielä vaiheessa...

Toivotaan kevään tästä lämpenevän ja täten pentusten ison maailman edelleen laajentuvan! Ihanaista viikkoa kaikille!