"Onnistuminen tarkoittaa sitä, että täytät omat unelmasi, laulat omia laulujasi,
tanssit omia tanssejasi, luot asioita omalla sydämelläsi ja nautit täysin siitä
matkasta, ja luotat siihen, että tapahtuipa mitä tahansa, se on OK."
-Elana Lindquist-
-Elana Lindquist-
Positiivarit sivuilla Ajatuksen Aamiaiseksi tarjoiltiin yllä oleva teksti, tulkitsen sitä tällä hetkellä monelta eri kantilta ...
Tänään on ensimmäinen työpäiväni sitten näiden pienenpienten kultakääpyköiden, hieman ennenaikaisen, maailmaantulon jälkeen - jännittää! Elenan kanssa tehdään "lentävä vahdinvaihto" ja tunnin kuluttua siitä Anette saapuu Elenan tueksi. Hetkeäkään en epäile etteivätkö tytöt pysty tätä vastuuta kantamaan, toisaalta se ei niille kuulu vaan on minun harrastukseni ja täten tehtäväni/vastuuni. Tämä on kuitenkin poikkeustila, koska työkin tulee hoitaa samoin kuin taata mahadollisimman turvalliset olot niin ZsaZsa-mammalle kuin pentusille. Aki lupasi ehtiä niin ikään "normaali-ihmisten" ajoissa kotiin ja täten vapauttamaan lapset heille sysätystä vastuusta. Mielellään tytöt näitä hoitaisivat, jopa liiaksi, mutta huomaan erityisesti Elenan olevan ihan tosissaan huolissaan pienimmästäkin kiljahduksesta ja äiti on tietenkin tyhmä kun ei ole heti pentua auttamassa vaan opastaa seuraamaan, miten se itse selviytyy ja koska tilanteeseen tulee puuttua. Onneksi työpäiväni ajomatkoineen kestää vain kuutisen tuntia *huoks*. Itseni tuntien taitaa tulla tukalat tunnit :).
Vas:lta 6.pentu pikku-uros, 1.pentu pikku-uros, 3.pentu narttu, alla 4.pentu pikku-narttu, 5.pentu narttu, 2.pentu iso-narttu |
Eilen totesin pentulaatikon olevan vielä tähän hetkeen liian ison, jolloin teimme väliseinän, mikä oli jo alunperin ajatuksissa jos tarve. ZsaZsa söi ensimmäisen kerran seisten ruokakupista ihan normaalin koiran tapaan ja malttoi pyytää itse ulos tarpeilleen ilman, että sitä tarvitsi ulos väkisin kiikuttaa. ZsaZsan lämmöt ovat olleet hyvät, vuoto kohtuullinen liittyen tarvekäynteihin.
Jos kaikki jatkuu hyvin, pennut kasvavat ja tilaa aletaan tarvitsemaan lisää, ruuvataan väliseinä pois ja temmellyskenttä kasvaa :). Sitä toivomme, nyt nautitaan tästä hetkestä!
Sinne se pienenpienipikku-mieskin häntä viipottaen kiiruhtaa syömään ja se lämmittää kasvattajan mieltä :).
Miten tämä liittyy tähän hetkeen :/ ? En tiedä, jotenkin ... sai minut ainakin hymyilemään.
"Kysyin kerran yhdeltä työkaverilta, joka oli aina
vakava, että käykö sinun naamaan kipeää jos sä hymyilet? Ja hän hymyili
kysymykselleni!" -Pirjo-
Kaunista torstaita, joka on toivoa täynnä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti